22.5.2010 Lorenzo’s, El Nido, Palawan

Hello. Lorenzolla ollaan edelleen. Eikös olekin tapahtumarikas blogi? Eilen kuitenkin aktivoiduttiin hitusen viime aikojen ei-minkään tekemisestä ja pyydettiin isäntä Lorea järkkäämään meille kalaretki lauantaiaamuksi.

Aamulla sitten herättiin viideltä ja lähdettiin kuudelta paikallisen kalastajan kyytiin. Heppu asuu tässä lähistöllä ja oli aikamoinen merien mies, ei todellakaan mikään turistiopas. Parkkeerattiin jo tutuksi tulleen Seven Commandos-rannan edustalle ja nakattiin siimat veteen. Siinäpä se sitten oli, ei muuta tekniikkaa kuin rulla siimaa (paksua ja venyvää) ja sen päässä paino ja koukku. Syöttinä palaset jonkun sortin mustekalaa. Eli ei sen kummempaa hienostelua, kun kala nyki niin kiskottiin parikymmentä metriä siimaa veneeseen ja katsottiin tarttuiko. Ja tarttuihan sitä. Saatiin useampia outoja punertavia kaloja (mahi-mahi?) ja Tomppa sai myös ainoana ruskean lapu-lapun.

Istuskeltiin siinä varmaan pari-kolme tuntia ja saatiinkin melko hyvin kaloja. Retkestä oli puhuttu parin tunnin reissuna ja oltiinkin siitä syystä jätetty aamiainen silloin viideltä väliin eikä myöskään oltu otettu extra-aurinkorasvaa mukaan. Eipä mitään, kun laitettiin siimoja kasaan ja kysyttiin kalastajalta että nytkö mennään niin vastaus oli vain ”other place”. Ja jatkettiin muutama sata metriä eteenpäin kohti Helicopter Islandia. Siitä sitten muutama kala lisää ja itse aloin olla jo kypsä lähtemään takaisin kotirantaan. Mutta vielä mentiin, kohti ”pientä kiveä”. Tässä vaiheessa alettiin jo leikitellä ajatuksella veneen kaappaamisesta päästäksemme pois, vaikka eipä siinä muuta hätää ollut kuin kurniva nälkä.

Pienen kiven jälkeen suunnistettiin sitten takasin kohti kotirantaa ja matkalla kalastaja heitti vielä veteen paikallisen uistinsysteemin, siiman jossa oli monta koukkua ja lelulentokoneen näköinen palikka pitämässä sitä pinnalla. Sillä tulikin sitten pientä tonnikalaa ihan solkenaan. Oltiin jo ajateltu että saaliista saadaan varmasti mukavat illalliskalat, mutta kun aluksi saamamme kalat makasivat ämpärissä auringossa viidettä tuntia eivät ne enää houkutelletkaan samalla tavalla. Näistä kotiinpaluumatkalla nostetuista pienistä tonnikaloista otettiin kuitenkin pari illallista varten ja laitettiin saman tien jäihin odottamaan grillausta. Lorenzolle tuntuivat kuitenkin kelpaavan myös ne auringossa muhineet kalat, mutta emme kuitenkaan uskaltaneet ottaa riskiä.

Takaisin saavuimme puolen päivän maissa, eli heppu esitteli meille kyllä paikallista kalastusta ihan koko rahan edestä. Seuraavana vuorossa oli maittava ja terveellinen nuudelibrunssi, suihku ja päiväunet.

Hetki sitten oli aika laittaa kalat grilliin ja saatiinkin kehitettyä niitä varten nuotioon hyvä hiillos. Naapurinmökin hollantilaispoika oli melko ihmeissään että aiomme oikeasti grillata kalan itse ja tulikin kiinnostuneena seuraamaan toimitusta. Hyvin meni.

Kohta voisi suunnata nukkumaan, kenties lukea vähän tai pelata shakkia. Uskokaa tai älkää, olen opetellut pelaamaan shakkia, joskin en selvästi osaa vielä keskittyä siihen niin paljon kuin olisi tarvis. Tällaista täällä, huomenna jatketaan ei-minkään parissa tai ehkä vuokrataan kajakki ja melotaan johonkin läheiselle saarelle. Maanantaina matka jatkuu… Niin, ja kalakisa päättyi siis lukemiin 5-5.

-Inni.

HUOMIOITA:

-Ranskikset jätti sittenkin resortin väliin, ja taitavatkin olla ihan rentoa porukkaa
- Kirkkobändi harjoitteli jälleen raikuvalla volyymilla sunnuntaiaamua varten ja vaikutti paremmalta kuin viikko sitten
- Mökkien piha-alue on siistiytynyt huomattavasti meidän täälläoloaikana, kaikki kuiva puu ja palmunlehti on poltettu tehokkaasti nuotiossa.
- Juuri nyt on blackout eli sähkökatko. Tai mahdollisesti brownout eli osa kaupungista pimeänä.
- Gekko on nyt väsynyt.